Jos oikein haluaisin olla itselleni ilkeä, niin asettaisin itselleni tähän hurjat vaatimukset siitä kuinka älyllisen syvällistä ja pohdiskelevaa tekstiä minun tulisi tähän tuottaa, mutta niin en ajatellut tehdä.
Ihan jo ensimmäiseksi siitä syystä, että viime yö meni melko hyvin pyöriessä ja kelloa tuijottaessa. Välillä sitä vaan on aivan liikaa ihmeteltävää ja pohdittavaa, että saisi koneet ajettua alas edes yön ajaksi. Yhtään ei nukkumista helpottanut se, että aamulla oli vastassa varhainen herätys josta ei sopinut lipsua.
Aloitin viime viikolla työt ammatillisena ohjaajana ammattioppilaitoksessa ja samalla viikolla aloitin myös opettajaopintoni. Siinä jo melkoinen elämänmuutos josta en vielä viime vuonna ollut tietoinen. Toki jos joku ennustaja olisi sellaista minulle kristallipallostaan lukenut, niin olisin voinut uskoakin.
Tänään olikin sitten jännä työpäivä. Ensimmäinen sellainen työpäivä minulle, että oppilaitoksessa oli paikalla myös opiskelijoita. Kyllähän se pohditutti, että tiesi olevansa totuuden äärellä: pidänkö työstä ja tulenko oikeasti toimeen teini-ikäisten opiskelijoiden kanssa. Ei sellainen asia ole kuitenkaan mikään itsestäänselvyys, että sopiiko se kaikille ja vaikka itsellänikin on teini-ikäistä jälkikasvua, niin on se kuitenkin aivan eri asia.
No nyt on takana ensimmäinen päivä opiskelijoiden kanssa ja oli ilo huomata ajelevansa kotiin hyvällä tuulella. Ehkä en ole huonoa valintaa tehnytkään.
Nyt olisi sitten sitä työpäivän jälkeistä ilta-aikaa jolloin pitäisi perehtyä omiin opintoihin. Siinä välipalan syömisen ja koirien ulkoiluttamisen jälkeen kun piti niin reippaasti tarttua toimeen kilpistyi homma heti alkuunsa siihen, että juutuin vääntämään koulun tunnusten ja salasanojen kanssa - lopulta onnistuen. Jälkiarviona voin todeta, että nettiselaimen kätevä ominaisuus ehdottaa lomakkeisiin käyttäjätunnuksia toimikin tällä kertaa minua vastaan - ryökäle ehdotti väärässä muodossa tunnusta ja minä uskoin. No - tulihan tumpellettua.
Tämä taitaa olla nyt sitten se ensimmäinen varsinainen koulutehtävä jonka olen aloittanut, eli oppimispäiväkirja on saatu alkuun. Jee - hyvä minä.
Ihan jo ensimmäiseksi siitä syystä, että viime yö meni melko hyvin pyöriessä ja kelloa tuijottaessa. Välillä sitä vaan on aivan liikaa ihmeteltävää ja pohdittavaa, että saisi koneet ajettua alas edes yön ajaksi. Yhtään ei nukkumista helpottanut se, että aamulla oli vastassa varhainen herätys josta ei sopinut lipsua.
Aloitin viime viikolla työt ammatillisena ohjaajana ammattioppilaitoksessa ja samalla viikolla aloitin myös opettajaopintoni. Siinä jo melkoinen elämänmuutos josta en vielä viime vuonna ollut tietoinen. Toki jos joku ennustaja olisi sellaista minulle kristallipallostaan lukenut, niin olisin voinut uskoakin.
Tänään olikin sitten jännä työpäivä. Ensimmäinen sellainen työpäivä minulle, että oppilaitoksessa oli paikalla myös opiskelijoita. Kyllähän se pohditutti, että tiesi olevansa totuuden äärellä: pidänkö työstä ja tulenko oikeasti toimeen teini-ikäisten opiskelijoiden kanssa. Ei sellainen asia ole kuitenkaan mikään itsestäänselvyys, että sopiiko se kaikille ja vaikka itsellänikin on teini-ikäistä jälkikasvua, niin on se kuitenkin aivan eri asia.
No nyt on takana ensimmäinen päivä opiskelijoiden kanssa ja oli ilo huomata ajelevansa kotiin hyvällä tuulella. Ehkä en ole huonoa valintaa tehnytkään.
Nyt olisi sitten sitä työpäivän jälkeistä ilta-aikaa jolloin pitäisi perehtyä omiin opintoihin. Siinä välipalan syömisen ja koirien ulkoiluttamisen jälkeen kun piti niin reippaasti tarttua toimeen kilpistyi homma heti alkuunsa siihen, että juutuin vääntämään koulun tunnusten ja salasanojen kanssa - lopulta onnistuen. Jälkiarviona voin todeta, että nettiselaimen kätevä ominaisuus ehdottaa lomakkeisiin käyttäjätunnuksia toimikin tällä kertaa minua vastaan - ryökäle ehdotti väärässä muodossa tunnusta ja minä uskoin. No - tulihan tumpellettua.
Tämä taitaa olla nyt sitten se ensimmäinen varsinainen koulutehtävä jonka olen aloittanut, eli oppimispäiväkirja on saatu alkuun. Jee - hyvä minä.
Hei Jani!
VastaaPoistaSinulla on nyt aivan ideaali tilanne: uudet opiskelijat ja opettajankoulutus aloitettuna! Et joudu turhaan opiskelemaan asioita, vaan sinulla on taatusti niistä suurimmalle osalle vielä käyttöä.
Työniloa vain!
Terv. Orvokki J-P